perjantai 2. marraskuuta 2012

Sota on ohi

"Ihmiset, jotka osaavat jotain ja rakastavat jotain, eivät ikinä ole pitkästyttäviä"
- Alexander L. Kielland

(^ toiveajattelua)
_____________________________


Talvi on häipynyt ja syksy on palannut Turkuun. Jopa yli kahdeksan astetta lämmintä oli vielä pimeänkin tultua, eli aivan ihanaisen lämmin. Kutsun tätä intiaanikesäksi.

Tänään minulla oli sotahistoriatentti. Nämä historiaopintojen erikoistumiskirjatentit ovat kyllä kivoja, koska voi monista annetuista vaihtoehdoista vapaasti valita, mitä aihepiirejä opiskelee ja mitä kirjoja tentteihinsä haluaa lukea. Valkkasin heti tietysti kiinnostavimman aiheen ja kiinnostavimmat kirjat, eli toisin sanoen lueskelin Suomen sodissa kärsitystä nälästä ja saksalaissotilaiden äpärälapsista ja metsäkaartilaisista ja rintamalla esiintyneistä homoseksuaalisista suhteista ja sotilaiden suhtautumisesta tappamiseen ja mitä kaikkea. Turhan tiukille tosin taas meni lukeminen kanssa, mutta sitä on vaikea välttää. En onnistunut viime vuonna kertaakaan enkä onnistunut nytkään. Suuri toiveeni on onnistua tämän kuun lopussa olevan kirjatentin kanssa, joka on siis tämä joka minun hoitaa alta pois jo yli kuukausi sitten. Urgh. Pitänee kehittää jostain nopeampi ja helpompi opiskelutyyli. Pelkäänpä vaan, että sellaista ei taida olla, vaan mun pitäisi tehdä töitä.

Muutakin puuhaa yhä on. Ensi viikolla sosiologian luentotentti, eräänlaisen isomman tehtäväjutun tekeminen englanninkurssia varten sekä puheviestinnän essee. Tämän illan kuitenkin otan rennosti - ostin jopa puolentoista litran limsapullon, ensimmäisen täällä Turussa asuessani (verratkaa tätä siihen, että Kauniaisissa join ainakin kaksi pulloa viikossa). Huominenkin kuluu varmaan ottaessa rennosti, koska ensin on sulkapalloa ja sitten juoksen Saaraa vastaan asemalle, myöhästyen vaivaiset puoli tuntia. En vain kehtaa jättää sulkapalloa enää väliin, koska olen jättänyt sen väliin viimeiset kolme viikkoa. Taidot tässä ruostuu ja pelikaverini tympiintyy. 

Ensi viikolla alkavat isomman luokan speksitreenit. Tähän asti on siis ollut vain yksi tunti improamista viikossa, ensi viikolla sitten teatterin tositoimia kaksi tuntia keskiviikkona ja kolme tuntia torstaina. Kuulostaa varsin aikaavievältä touhulta. Toivottavasti ei ilmene mitään hurjia menoja keskiviikkoisin ja torstaisin. Varjomafiaankin pääsy torstaisin lykkääntyy monella tunnilla, eli saa nähdä, jaksaako sinne ylipäätään enää mennä ja pääseekö lukkoon menneestä ovesta edes sisään. No.

Muistuttakaa minua siitä että ensi viikolla on isänpäivä. Ostin jo kortin ja ristikkolehden ja postimerkkejä, vielä pitäisi taikoa jostain kirjekuori. Korttiin meinasin kirjoittaa jotain tavallista syvällisempää ja mietitympää, koska unohdin lähettää isälle syntymäpäivälahjan syyskuussa.

Me ollaan Lunan kanssa sitä mieltä, että Misfits on menossa tosi hurjaksi. Katsokaa sitä. 

Lunalta terveisiä.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti